Suunnittelijan rooli ja vaikutusmahdollisuudet ympäristölähtöisessä suunnittelussa
Miisa Seikola, ympäristöstudio
Alkaa olla jokseenkin hyväksytty tosiasia, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi myös rakennusalan on muutettava toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi ja rakennusprojektien hiilijalanjälkeä pienemmäksi. Lisäksi tulisi minimoida luontokato ja sukupuuttoaalto sekä lisätä biodiversiteettiä. Pienenä ihmisenä saatikka sitten suunnittelijana tehtävä voi tuntua mahdottoman suurelta. Projektit ovat isoja ja oma rooli niissä voi tuntua pieneltä. On toki tunnistettava kunkin hankkeen hierarkia ja oma rooli siinä, mutta sinne on juuri kätketty se, mihin asioihin voi itse vaikuttaa. Varsinkin suunnitteluryhmän vastuullisilla jäsenillä, kuten pää- ja rakennussuunnittelijoilla on useita mahdollisuuksia vaikuttaa hankkeen kulkuun, myös ympäristönäkökulmasta.
Suunnittelijan vaikutusmahdollisuudet
Hankkeessa pää- ja rakennussuunnittelijalla on yleensä mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluryhmänsä valintaan ja asettaa ryhmän sisäisiä tavoitteita. Toisinaan saattaa olla myös mahdollista vaikuttaa muiden suunnittelualojen edustajiin tai tilaajan tavoitteisiin.
Jotta ympäristölähtöisiä tavoitteita ja arvoja saadaan konkretisoitua, on keskeistä, että eri sidosryhmien välillä kommunikaatio on aktiivista ja oikeita kysymyksiä esitetään oikeaan aikaan. Itselle itsestään selvä tieto voi olla toiselle täysin uutta. Jokaisella suunnitteluryhmän jäsenellä tulisi olla mahdollisuus ja vastuu keskustelun luonnista, erityisesti liittyen päätettyjen arvojen toteuttamiseen niin pienissä, kuin isoissa suunnitteluratkaisuissa. Erityisesti pääsuunnittelijalla on hankkeessa keskeinen rooli ympäristölähtöisen suunnittelun edistäjänä ja keskustelun luojana.
On toki monia tekijöitä, jotka ovat pääsuunnittelijasta riippumattomia, kuten rakennuttajan tahtotila, tavoitteet ja budjetti, sekä hankekohtaiset rajoitteet kuten rakennustyyppi, skaala ja vaativuus. Lisäksi on epätodennäköistä, että pääsuunnittelija saa vaikuttaa muiden suunnittelijoiden suunnittelusopimuksien sisältöön vastuualueiden laajuuden, budjettisuhteen tai hankkeeseen liittymisajankohdan osalta, mutta voi olla mahdollista, että hän voi omassa sopimuksessaan vaikuttaa näihin hiukan.
Keskeisin pääsuunnittelijan tapa vaikuttaa hankkeen kestävyyteen on kuitenkin oman kestävyysosaamisen esittely ja halu edistää kestävyyttä rakentamisessa. Iso rooli on myös pääsuunnittelijan omalla aktiivisuudella ja halulla ottaa vastuuta. Myös johtamistaidot, sekä henkilökohtaiset ominaisuudet (karisma) voivat olla tärkeitä, kun pyritään vakuuttamaan asiakas ympäristölähtöisyyden tärkeydestä. Mahdollisuuksien mukaan pääsuunnittelijan tulisi myös huolehtia riittävistä ajallisista ja taloudellisista resursseista.
Lopulliset päätökset tekee lähes jokaisessa hankkeessa asiakas, mutta on ensiarvoisen tärkeää, että asiakkaalla on kaikki mahdollinen tieto vastuullisen päätöksen tekemiseen.
Hankevaihekohtaiset vaikutusmahdollisuudet
Kaavoitus
Kaavoittajalla on mahdollisuus varmistaa yhdyskuntarakenteen eheys, jotta se palvelee asukkaitaan ja käyttäjiään resurssitehokkaasti. Lisäksi rakennusmassojen ja infrastruktuurin sijoittelussa voi huomioida alueen ilmansuunnat, jotta rakennukset suunnataan auringon ja tuulten kannalta optimaalisesti, mikä osaltaan lisää alueen resilienssiä muuttuvassa ilmastossa. Ympäristölähtöisyyden kannalta olisi myös tärkeää ottaa alueen ominaisuudet ja arvot huomioon, sekä tukea olevia luontoarvoja viherverkostoa suunnitellessa.
Tarveselvitys ja hankesuunnittelu
Hanke- ja tarveselvitysvaiheessa vastuullisen arkkitehdin roolissa suunnittelija voi keskustella rakentamisen tarpeellisuudesta sekä pyrkiä vähentämään suunnitelmissa uudisrakentamista tai ehdottaa rakennuspaikkaa ja sijaintia tontilla, joista on pienin haitta ympäristölle. Tavoiteltavaa olisi asettaa sitovat ympäristö-, elinkaari- ja kiertotaloustavoitteet; esimerkiksi hiilibudjetti, käyttöikä, tilaohjelma, viherkerroin ja kierrätettyjen rakennusmateriaalien hyödyntäminen.
Ehdotussuunnittelu
Luonnosteluvaiheessa suunnittelijalla on usein mahdollisuus ehdottaa pitkää elinkaarta ja energiatehokkuutta tukevia suunnitteluratkaisuja arkkitehtonisen idean, energiataloudellisen muodon ja muuntojoustavuuden kautta. Tärkeää olisi huomioida rakennuksen sijoittaminen ja suunnittelu tontilla, ilmansuunnat, auringon liikkeet sekä tuulisuus ja näiden perusteella optimoida perustamisolosuhteet.
Yleissuunnittelu ja rakennuslupa
Mitä pidemmälle rakennusprojekti etenee, sitä suuremmalla joukolla suunnittelijoita on mahdollisuus vaikuttaa ympäristöarvojen toteutumiseen hankkeessa. Kukin suunnittelija on vastuussa siitä, että hänen ehdottamansa suunnitteluratkaisut ovat hankkeelle sovittujen ympäristötavoitteiden mukaisia.
Yleissuunnitteluvaiheessa varmistetaan tilojen toimivuus, muuntojoustavuus, monikäyttöisyys ja valoisuus, sekä pyritään valitsemaan vähäpäästöiset rakennus- ja pintamateriaalit sekä tekniset ratkaisut.
Pää- ja rakennussuunnittelijan vastuulla on huolehtia, että rakennuslupaan vaadittava dokumentaatio, kuten energialaskelma, elinkaaren ympäristövaikutukset kattava ilmastoselvitys (2025), sekä uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuus on tehty ajallaan ja laadukkaasti.
Toteutussuunnittelu ja rakentaminen
Detaljisuunnittelussa huomioidaan pitkäikäisyys ja säänkestävyys, sekä rakenteiden, materiaalien ja järjestelmien huollettavuus, purettavuus ja uudelleenkäytön mahdollisuudet. Lisäksi pyritään valitsemaan kestäviä, vähäpäästöisiä ja kierrätettäviä rakennus- ja pintamateriaaleja. Tässä on jälleen jokaisella suunnittelijalla mahdollisuus ja vastuu toteuttaa näitä periaatteita suunnitelmissaan.
Erityisesti pää- ja rakennussuunnittelijan vastuulla on varmistaa, että hankkeelle asetetut ympäristötavoitteet välittyvät rakentajalle, ja että suunnitelmamuutokset eivät heikennä tai vaikeuta ympäristötavoitteiden toteutumista.
Käyttöönotto
Suunnitteluhankkeen loppupuolella vastuullinen suunnittelija varmistaa, että huoltokirjaan on kirjattu myös rakennuksen käyttöön liittyvät ympäristönäkökulmat. Tulisi myös varmistaa, että talotekniikka on säädetty optimaalisesti ja hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmat on päivitetty.
Suunnitteluryhmän yhteenvetokeskustelussa käydään läpi myös ympäristölähtöisyysnäkökulma ja lopuksi opit jaetaan tietenkin koko työyhteisölle.
Lähteet
Lukkaroinen Arkkitehdit, Opas ympäristölähtöiseen suunnitteluun
A-Insinöörit, Pikaopas vähähiiliseen rakentamiseen: Pääsuunnittelija ja Arkkitehti
Saatavilla: https://www.ains.fi/oppaat/buildinglife-pikaoppaat-vahahiiliseen-rakentamiseen
Kanttia 2, Tarkistuslista: Kohti ekologisesti kestävää rakentamista
Saatavilla: https://www.kanttia2.fi/kohti-ekologisesti-kestavaa-rakentamista
Lähde: Diplomityö, Heikki Moilanen: Pääsuunnittelijan rooli ja vaikutus kestävässä rakennushankkeessa
Blogitekstin kirjoittaja Miisa Seikola on Arkkitehti (SAFA), jonka intohimona on rakentamisen kiertotalouden ja korjausrakentamisen edistäminen. Miisa työskentelee kaiken kokoisten perinteisten ja modernien rakennusten korjausprojektien parissa, ja on ympäristöstudiomme jäsen, vastuualueenaan ympäristölähtöinen suunnitteluprosessi.