Hiililaskenta integroituu luontevasti arkkitehtisuunnitteluun
Satu Fors, arkkitehti, laatu- ja ympäristöpäällikkö
Arkkitehtisuunnitteluun integroituvalla hiililaskennalla voidaan vaikuttaa merkittävästi suunniteltavana olevan kohteen ilmastokestävyyteen. Arkkitehdin toteuttama laskenta ohjaa suunnittelua ilman välikäsiä ja mahdollistaa erilaisten vähähiilisten ratkaisujen joustavan tutkimisen ja vertailun. Arkkitehdin ammattitaidolla ratkaisuista voidaan tehdä monihyötyisiä, ja vähähiilisyyden lisäksi ratkaisuilla voidaan luoda ympäristötavoitteita ilmentävää arkkitehtuuria, vähentää luonnonvarojen kulutusta ja saavuttaa positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Vähähiilinen suunnitteluprosessi käynnistyy tilaajan ja suunnittelijoiden yhteisellä tavoitetyöpajalla, jossa hankkeelle asetetaan ympäristötavoitteet, kuten hiilibudjetti. Hiilibudjetti määrittää, mikä on kohteen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen tavoitetaso. Tavoitteena voi olla esimerkiksi Rakentamislain mukainen käyttötarkoitusluokkakohtainen hiilijalanjäljen raja-arvo tai prosentuaalinen vähennys siihen verrattuna. Tavoitetyöpajassa tunnistetaan hiilijalanjälkitavoitteen vaikutukset rakentamisen kustannuksiin ja muiden suunnittelualojen työhön.
Ehdotussuunnittelussa vertaillaan vaihtoehtoisten luonnosten hiilijalanjälkeä yleisellä tasolla. Vertailtavana voi olla esimerkiksi rakennuksen massoittelu, runkoratkaisu, perustamistapa, päämateriaalit ja uusiutuvan energian tuotanto. Parhaan vaihtoehdon kartoittamisessa tehdään yhteistyötä kohteen rakennesuunnittelijan ja energiasuunnittelijan kanssa kokonaisvaltaisesti optimaalisen ratkaisun löytämiseksi.
Yleissuunnitteluvaiheessa valittua suunnitteluratkaisua kehitetään ja suunnittelua ohjataan kohti hiilibudjettia. Rakennukseen suunnitellaan optimaalinen runkorakenne ja vähähiiliset päämateriaalit, joista muodostuu arkkitehdin käsissä arkkitehtonisesti laadukas kokonaisuus. Arkkitehti voi joustavasti vertailla erilaisten materiaalien ja arkkitehtonisten aiheiden hiilijalanjälkeä ja hiilikädenjälkeä suunnittelun ohessa. Ennen rakentamisluvan hakemista varmistetaan, että suunniteltu rakennus täyttää rakentamislain mukaisen hiilijalanjäljen raja-arvon.
Hankinta- ja toteutussuunnittelussa keskeistä on ympäristötavoitteiden ja vähähiilisten suunnitteluratkaisujen siirtäminen suunnittelijan pöydältä työmaalle. Hankintojen kilpailutuksessa raha tulee entistä vahvemmin mukaan yhtälöön, ja riskinä on tavoitteiden hukkuminen rakentamiskustannusten hallintaan. Arkkitehti kirjaa vähähiilisvaatimukset ja hiilijalanjälkitavoitteet hankinta-asiakirjoihin ja käy aktiivista vuoropuhelua rakennusliikkeen kanssa koko hankinta- ja toteutussuunnitteluvaiheiden ajan. Rakentamisen aikana seurataan mahdollisten suunnitelmamuutosten vaikutusta kohteen hiilijalanjälkeen.
Rakennuksen käyttöönoton yhteydessä laaditaan ilmastoselvitys, jossa todennetaan valmiin rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Käyttäjille luovutamme vihreällä sydämellä vähähiiliseksi suunnitellun rakennuksen, jonka ympäristölähtöiset ratkaisut saavat näkyä myös arkkitehtuurissa.
Blogitekstin kirjoittaja Satu Fors on Lukkaroisen laatu- ja ympäristöpäällikkö, joka kehittää yrityksen suunnitteluprosesseja ja ympäristövastuun käytäntöjä. Suunnittelutyössään kaavoittajana Satu tarkastelee kaupunkirakennetta kokonaisuutena ja etsii ratkaisuja, jotka luovat pohjaa vähähiilisille, toimiville ja kestäville yhdyskunnille.
