Allianssimalli – tiimityöllä kohti yhteisiä tavoitteita
Helena Tasa, arkkitehti
Jos allianssimallia pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, se olisi ehdottomasti ”me-henki”! Allianssihankkeissa ratkaisuja etsitään yhdessä hyvässä hengessä. Työryhmällä on yhteinen suunta ja yhteiset tavoitteet.
Allianssimallille annetaan yleisesti seuraavanlainen määritelmä (rakennushankkeet)
Projektinhallintamalli, jossa
- Tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat muodostavat yhteisen tiimin
- Kaikki osapuolet jakavat riskit ja hyödyt
- Päätöksenteko tapahtuu yhdessä, ja tavoitteena on avoin yhteistyö ja yhteinen onnistuminen
Mutta mitä tiimityö käytännössä tarkoittaa?
Miten tiimiytyminen rakennushankkeissa onnistuu?
Millä tavoin pääsemme yhteisiin tavoitteisiin?
Allianssimallille tyypillistä on se, että rakennusurakoitsija tulee mukaan hankkeeseen varhaisessa vaiheessa. Rakentajalla on usein käytännönläheisiä näkökulmia siihen, millä tavoin päästään yhteisiin tavoitteisiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pysytään sovituissa kustannusraameissa sekä tavoitehinnassa. Urakoitsija on usein toteuttanut samantyyppisiä hankkeita aikaisemmin. Tiedetään esimerkiksi minkälaiset rakenneratkaisut toimivat pitkällä tähtäimellä. Allianssihankkeessa urakoitsija osallistuu omalta osaltaan suunnittelunohjaukseen, jolloin syntyy tarkoituksenmukaisia, kohteeseen soveltuvia suunnitteluratkaisuja. Urakoitsija ja suunnittelutiimi katsovat yhdessä kestäviä ratkaisuja sekä hyväksi todettuja tapoja toteuttaa rakennushanke.
Tiimityöskentely
Allianssihankkeissa on usein käytössä yhteinen projektitila, ”Bigroom”, johon kokoonnutaan viikoittain. Tiedonvaihto, ongelmakohtien ratkominen ja suunnittelu onnistuvat hyvin, kun kaikki asiantuntijat ovat paikan päällä samassa tilassa. Lisäksi allianssihankkeessa sovitaan yhteisistä tiedonsiirtomenettelyistä, jolloin tieto on kaikkien käytettävissä (toimitaan avoimesti ja läpinäkyvästi).
Niissä allianssihankkeissa, joissa olen itse ollut mukana, tiimiytyminen on onnistunut hyvin. Yhteiset tutustumistilaisuudet ja allianssipäivät sekä lähityöskentely projektitilassa ovat edistäneet me-henkeä. Avoimessa ilmapiirissä saa tuoda esiin epäkohtia, joita ratkotaan yhdessä.
Aikataulutuksen apuna on esimerkiksi Last Planner menetelmä. Allianssihankkeessa aikataulut eivät tule annettuna, vaan kaikki osapuolet ovat mukana laatimassa aikataulua. Kun kaikki osapuolet (suunnittelijat, urakoitsija ja tilaaja) osallistuvat aikataulujen laatimiseen, osapuolet sitoutuvat vahvasti siihen, mitä on yhdessä sovittu. Riskityöpajoissa katsotaan yhdessä, mitkä asiat mahdollisesti viivästyttävät aikataulua. Käsitellään yhdessä esiin tulleet haasteet, ja määritellään tarvittavat toimenpiteet haasteiden selvittämiseksi.
Projektitiimin kesken sovitaan yhteisistä työtavoista ja -käytännöistä. Tämä koskee esimerkiksi tiedotuskäytäntöjä ja suunnitteluprosesseja. Allianssihankkeille tyypillistä on hankintapakettikohtainen suunnittelu. Esimerkiksi kohteen sisäikkunat suunnitellaan kokonaisuutena, joka perustuu yhdessä sovittuun konseptiin. Allianssin projektiryhmä (APR) ja allianssin johtoryhmä (AJR) muodostavat hankkeen päättävät tahot. Näihin ryhmittymiin on koottu edustajat kaikista organisaatioista (suunnittelijat, rakennuttaja, käyttäjän edustaja, urakoitsija).
Käyttäjäyhteistyö
Kokemukseni mukaan allianssimallissa osallistetaan käyttäjät laaja-alaisesti mukaan suunnitteluun. Käyttäjillä on omia näkemyksiä ja arvokkaita ideoita suunnitelmien kehittämiseen. On painotettu avointa ilmapiiriä: on lupa kysyä ja tuoda esiin epäkohtia. Keskusteluissa olen usein kuullut kommentteja kuten ”Hyvä kysymys” tai ”Hyvä nosto”. Muiden mielipiteitä kunnioitetaan ja suunnitteluratkaisuja viedään eteenpäin käyttäjäkommenttien perusteella.
Allianssimallilla toteutetuissa sairaalahankkeissa, joissa olen ollut mukana, suunnittelun apuna on käytetty esimerkiksi vanerista rakennettavia mallitiloja, joilla pyritään havainnollistamaan, minkälainen käytettävä tila tulee olemaan. Hoitajat, lääkärit, yhteistyökumppanit ja asiakasraatilaiset ovat käyneet arvioimassa näitä tiloja. Kommentteja on kertynyt runsain mitoin, ja suurinta osaa on pystytty ottamaan huomioon suunnittelussa.
Suunnittelun apuna on käytetty myös virtuaalimalleja. Tilojen käyttäjät näkevät konkreettisesti tulevat tilat etukäteen, ja 3D-esittelyä on pidetty onnistuneena esitystapana. Virtuaalimallien tarkastelujen jälkeen on työmaalla edetty sujuvasti rakennusvaiheeseen. Tiivis yhteistyö on hyödyttänyt kaikkia osapuolia.
Lopputulokset
Onko allianssihankkeissa päästy asetettuihin tavoitteisiin? Allianssimallissa riskit ja vastuut jaetaan urakoitsijan, rakennuttajan ja konsulttien kesken. Lisäpalkkiot ovat mahdollisia, mikäli hanke on sujunut hyvin aikataulujen, tulosten ja kustannusten suhteen. Tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti ja asianmukaisesti. Tiivis yhteistyö kaikkien osapuolten kesken mahdollistaa laadukkaan lopputuloksen, aikataulussa pysymisen ja taloudellisesti hallitun kokonaisuuden.
Blogitekstin kirjoittaja Helena Tasa on arkkitehti, joka on työskennellyt sairaalasuunnittelun ja allianssihankkeiden parissa. Helenalle käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen on olennainen osa tilojen suunnittelua.
