Koululiikunta kuntoon arkkitehtuurin keinoin!
Tuure Kinnunen, arkkitehti
Viime vuosina mediassa on vilissyt huolestuneita otsikoita lasten ja nuorten liikkumattomuudesta. Arkiliikunnan ja fyysisen työn vähentyminen, ruutuaika, sekä liikuntaharrastusten kalliit hinnat ovat epäilemättä vaikuttaneet liikkumisen vähenemiseen. Kun maailma muuttuu ja lapset eivät välttämättä enää liiku luonnostaan, olisi positiiviseen liikuntasuhteeseen kasvattaminen aloitettava jo nuorena. Koulussa tällaiseen kehitykseen olisi oiva mahdollisuus ja arkkitehtuurilla on myös siihen sanansa sanottavana!
Arkkitehtuuriratkaisut:
Jo hankkeen alkupuolella voidaan avata mahdollisuuksia aktiiviselle koulunkäynnille. Tarveselvityksen ja hankesuunnittelun aikana määritellään hankkeen tavoitteet ja esimerkiksi liikuntapaikkoihin ja piha-alueisiin on mahdollista panostaa. Järkevää on hyödyntää rakennettavan kohteen liikuntamahdollisuuksia mahdollisimman paljon asukaskäytössä myös kouluajan ulkopuolella.
Luonnossuunnittelussa piha-alueet ja ulkoliikuntapaikkojen tilat kannattaa sijoittaa aurinkoiseen ilmansuuntaan. Sisätiloissa toiminnallisuus korostuu. Sujuvat siirtymät oppimistiloista ulos kannustavat välituntien viettämiseen ulkona. Liikuntasali on optimaalisesti lähellä ulkoliikuntapaikkoja ja on oppilaiden, sekä ilta/asukaskäytön hyvin saavutettavissa ja ilta-aikaan kulunvalvottavissa.
Rakennuksen ulko- ja sisäarkkitehtuurin visuaalisella ilmeellä voi olla merkitystä lasten aktiivisuudelle ja liikkumiselle. Runsaalla luonnonvalolla, visuaalisesti miellyttävällä ympäristöllä ja pirteillä väreillä on vaikutusta oppilaiden vireystilaan ja sitä kautta myös energisyyteen liikkua enemmän esimerkiksi välitunneilla.
Koulumatkat:
Koulumatkojen kulkeminen jalan tai pyöräillen on loistavaa arkiliikuntaa. Suuressa kuvassa tähän vaikuttaa hallinnollisella tasolla päätettävä opetusrakennuksen sijainti ja sitä käyvien oppilaiden koulumatkojen pituus. Kaavoituksessa selkeäksi ja turvalliseksi suunnitellut kevyen liikenteen reitit pienentävät erityisten pienten oppilaiden kynnystä kulkea koulumatka lihasvoimin ja antavaa vaihtoehdon yläkoululaisille valita pyörä mopon sijaan.
Koulun pyöräpysäköintien läheinen ja hajautettu sijainti eteisten suhteen, sekä laadukkaat lukitusmahdollisuudet kannustavat saapumaan pyörällä. Pyöräilyharrastus on nostanut suosiotaan ja arvokkaat pyörät vaativat mahdollisuuden esimerkiksi runkolukitukselle. Pyöräpaikoista riittävä määrä tulee olla katettuja, joka tuo mukavuutta pois lähtiessä märän kelin sattuessa.
Välitunnit:
Ulkovälituntialueen tulee olla turvallinen ja hyvin valvottavissa ilman katvealueita. Piha voidaan jakaa ikäryhmittäin sopiviksi alueiksi, jolloin vältetään eri ikäisten lasten välisiä törmäyksiä. Koulun piha on tärkeää suunnitella tukemaan lasten kasvua ja motoristen taitojen kehittymistä. Piha-alueiden tulee olla houkuttelevan näköisiä ja tarjota monipuolisesti erilaisia liikkumis- ja liikuntamahdollisuuksia. Riittävä määrä katoksia ja suojaisia leikkipaikkoja lisäävät pihan käyttöä sadepäivinä.
Pienimmät oppilaat lähestyvät liikuntaa leikin ja seikkailun kautta. Erilaiset maastonmuodot ja pinnat, kiipeily- ja rimpuilutelineet, sekä lähiluonto ovat erinomaisia elementtejä taitojen kehittymiselle. Iloiset värit ja mielenkiintoiset muodot houkuttelevat ja kannustavat kokeilemaan. Rakennetuilla pihaympäristöillä saadaan aikaan jännittäviä ja monipuolisia kokonaisuuksia, mutta myös luonnonmukaiseksi jätetyt alueet antavat tilaa lasten mielikuvitukselle ja reippailun lisäksi parantavat lasten luontosuhdetta ja rohkaisevat leikkiin lähiluonnossa myös kouluajan ulkopuolella.
Lasten kasvaessa tulee koulun pihalta löytyä mahdollisuuksia kehittää motorisia taitoja haastavampien ja lajikohtaisempien välineiden avulla. Leikkivälineiden lisäksi esimerkiksi pelikentät, juoksu- ja pyöräradat, frisbeekorit, sekä talvella hiihto- ja luistelumahdollisuudet voisivat suosituimpien liikuntamuotojen perusteella olla haluttuja mahdollisuuksia myös välituntikäytössä. Välituntialueen laajentamista koulun läheisille urheilupaikoille voi mahdollisuuksien mukaan myös tutkia.
Romahdus ulkovälintuntien viettämiselle tapahtuu siirtymässä yläkouluun, jossa välintunteja on mahdollisuus viettää myös sisällä. LIITU-tutkimuksen mukaan yläkoululaisista yli puolet on sitä mieltä, ettei välituntivälineitä ole riittävästi. Panostamalla ja suunnittelemalla viihtyisiä ja aktivoivia piha-alueita tarjotaan hyvä vaihtoehto välitunnille sisätilojen sisään. Esimerkiksi lajikohtaiset pelialueet ja ulkoilmasalit ovat toimivia ratkaisuja. Myös sisällä olevien välituntialueiden suunnittelussa voidaan kehittää liikkumiseen aktivoivia ratkaisuja. Sopiville paikoille sijoitettavat elementit, kuten pingis- ja biljardipöydät, nyrkkeilysäkit tai kiipeilyseinät ovat aktivoivampia vaihtoehtoja puhelimella vietetylle ajalle. Myös liikuntasalin sijoittaminen välituntialueen läheisyyteen ja sitä kautta valvottavuuden parantaminen avaisi mahdollisuuden reippaaseen liikuntaan myös sisällä. LIITU- tutkimuksen mukaan vain alle 20% oppilaista kertoi liikuntasalin olevan välituntikäytössä.
Koululiikunta:
Koululiikunta koostuu minimissään 90 minuutista opetusta viikossa. Opetushallituksen liikunnan oppiaineen tavoitteena on kannustaa kohti liikunnallista elämäntapaa, myönteistä kehosuhdetta, fyysistä aktiivisuutta, yhdessä tekemistä, tasa-arvoa ja turvallisuutta. Koulun liikuntatilojen tulee tarjota riittävät puitteet toteuttaa näitä tavoitteita.
Koulujen liikuntasalien koot ja vaatimukset vaihtelevat paljon kohteen, käyttäjämäärien ja tavoitteiden mukaan. Suunnittelussa pyritään mahdollistamaan neliöiden puitteissa mahdollisimman usean lajin harjoittaminen ja salin monikäyttöisyys ja jaettavuus. Varastotilat on oltava riittävät ja helposti käytettävissä kaikista lohkoista. Salin viihtyisyyttä ja akustiikkaa voidaan parantaa pintamateriaalein (puuverhous, akustiikkalevyt), värein ja ottamalla sisään luonnonvaloa. Pukuhuoneiden tulee olla tasa-arvoisia ja mahdollistaa sujuva ja suojainen siirtymä saliin.
Suunnitteluvaiheessa hanke voi hakea myös valtionavustusta liikuntapaikoille. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta kustannusarvoiltaan yli 1,2 miljoonan euron kohteille ja pienemmissä hankkeissa niistä vastaa aluehallintovirasto AVI. Tämä voidaan ottaa huomioon suunnittelussa ja tähdätä avustusten ehtojen täyttymiseen hankkeessa.
Lasten- ja nuorten liikkumattomuus on akuutti ongelma, joka tulee vaikuttamaan negatiivisesti kansanterveyteen ja sitä kautta myös Suomen talouteen mm. lisääntyvien terveydenhuoltomenojen kautta. Liikkumisen ilo ja hyödyt on opittava jo lapsena, ja kouluissa laadukkaasti suunnitellut innostavat tilat ovat yksi avain onnistumiseen. Yksin se ei riitä, mutta osaavan ja pitkäjänteisen pedagogiikan kanssa on mahdollista saada merkittäviä muutoksia aikaan.
Lähteet:
Opetushallitus, Liikunnan tehtävä (https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/liikunnan-tehtava)
Valtion liikuntaneuvosto, Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022 (https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/liitu-2022/)
UKK-instituutti, lasten ja nuorten liikkumissuositus (https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/lasten-ja-nuorten-liikkumissuositus/)
Rainer Rauramaa ja Janne Rapola, Vähäisen liikkumisen terveyshaitat (Duodecim-lehti 2015) (https://www.duodecimlehti.fi/duo12430)
Peda.net, Koulu ja koululiikunta (https://peda.net/jamsa/perusopetus/pp/liikkuva-koulu/liitu-2018/kjk)
Blogitekstin kirjoittaja Tuure Kinnunen on arkkitehti, joka on osa Lukkaroisen oppimisympäristötiimiä. Tuure liikkuu paljon luonnossa ja sieltä hän ammentaa inspiraatiota myös arkkitehtuuriin.